Kirje matkapastorille; sivu 1 suomeksi - sivu 2 saksaksi

Yöllisen puhuttelun oppimistulos

Onko ketään kotona, vieraita on tulossa? 

Kotona ollaan enkä tule parkkipaikalle vilkuttelemaan nähdäkseni tai vain todetakseni, että Sibeliustalolla on kuninkaallisia. On minulle iloinen asia, kun omat nimekkäät lentelevät maailmalla lupailemassa kuita taivaalta kiinalaisillekin. Näkis vaan tuloksia tänään eikä viidestoista päivä vuonna 2050.

Viimeksi huomasin osakesalkun menestystarinasta kertovan johtajan kainalossa. Puristi tiukasti saalistaan tuima ilme kasvoillaan. Hänestä tuli mieleen lyhytsiipinen, lentokyvytön pelipomo. Osakekurssit heilahtivat ja oli paljon menetettävää. Käsiveska on saanut olla monen naisenkin arvonmitta. Minä tarvitsen kantajan matkalaukulle. Pankkikortti taskurahojen käyttöä varten ei suurta salkkua tarvitse. Aamuvarhaisella sauvakävelyretkellä avaimet  kaulapussissa naisihmiset tulevat ryövätyksi ja hakatuksi.

Ihanaa, onko sinulla kaveri! Sain heidät vieraakseni eilen, kun tarvitsin sähkömiestä. Työpöydän sähköjohto jäi käteen, kun irroitin sen seinästä. Kattovalisimesta paloivat molemmat lamput. Olin kuin kynsille lyöty. Löytyy ammattitaitoa korjata puutteet ja molemmat tulevat autetuksi. Tarina on yhtä huikea kuin prinsessasatu ihan kotimaisin voimin. Rakkaus ei ole kuollut eikä muuttunut sukupuolineutraaliksi. 

Minä uskon Jumalaan. Sitä minun ei tarvitse analysoida eikä kenenkään ole syytä vetää valttia hihasta ollakseen jotakin muuta  suuntautumiseltaan ja uskomattomuuttaan. Ihan vapaasti saat uskoa tai olla uskomatta. Se on oma asiasi. Valintasi mukaan sinulta puuttuu taustatuki elämässäsi. Kuoltuasi omaiset hautasivat sinut ristin alle. Minä ennen kuolemaasi perustin eroottisen hautausmaan, kukkapenkin symboleineen, Pariisissa olevan malli mukaan. 

Rakkaus Ruotsissa ei ole kuollut eikä sydämessäni. " Miten hellästi sinä kosketit ja kuitenkin minussa kaikki järkkyi." Aika meillä on muuttunut riettaaksi, kun katsoo pimiän kaiken paljastavaa kaula-aukkoa. Minkä mallin lapset saavat paljastelevista äideistään, miehet isänmallina ovat jo aikaa sitten hävinneet? Olisi aika palata päiväjärjestykseen.
En ole tullut enkä mennyt. Olen aina ollut ihminen oman mittapuuni mukaan.

Talvitytön kanssa muisteltiin viime kesää kerättyjen kasvien kautta. Se oli yhden kesän kesätyö. Kasvisto pääsi varastoon odottamaan lisäyksiä sitten joskus, kun palaan Vihtaniemelle katsomaan, onko siellä enää mitään tallella vai onko sukupuutto vienyt kaiken luonnonvaraisen pihapiirin kasvillisuuden.

Pujot ovat vahvoja aiheuttaessaan allergioita. Yleisen nukulan nimen selvitti minulle biologian opettaja. Vihjasi samalla perimän tervehdyttämisestä satamajätkäseikkailussa. Mistä lie kotiutunut meidän nurkalle kasvamaan, kun löysin vain virolaisia ja venäläisiä sukulaisia netistä. Se on kirjoitettu tähtiin.

Venäläiset tulivat naapureiksi kunnan uusrikkaina mökkiläisinä. Itse tunnen lukkarinrakkautta virolaisia kohtaan, ovathan huijarit nähneet hyötymistarkoituksen. He ovat myyneet tyhjiä maatiloja ja rakennuksia ominaan. Se on ostajalle yllätys, kun omistaja ilmestyy paikalle. Samaa omistus- ja itsemääräämisoikeutta testaan omalta kohdaltani. Derrickin kanssa ratkotaan sitä kansainvälisen rikosoikeuden valossa. "Maaoikeushan sen viimekädessä päättä", kenenkä lippu korvaa Tirkkosen sukuseuran viirin meidän lipputangossa.

Rakennusmestari on vahtunut kunnassa. Keskustelin hänen kanssaan asiasta 25: een vuoteen samalta korkeudelta. Tähän asti on puhuttu yli, ja siksi olen heiltä kysynyt maksamieni toimitusten kielteisistä päätöksistä. Mitä perkeleitä, te luulette olevanne? Sata vuotta tiettömän taipaleen takana elämistä kuin herran kukkarossa. Sitten tuleen sijoittajat, joille pitäisi kunnan kaikki tehdä valmiiksi alkuperäisten asukkaiden kustannuksella.

Olisinko selvinnyt puolustaessani miljoonaperintöä ja jaksanut ilman Lumoprinssin kirjeitä, Tommy Tabermannin runoja, tyttäriäni ja tyttärentyttöjä. Kaikelta olisi ollut pohja pois, jos minä olisin luovuttanut. Sisarten lomakiinteistöt olisivat vuokratontilla, ja meillä mökittömillä lapsuuskodista saatu hinta olisi huuhtoutunut monta kertaa kurkusta alas. Kukaan ei perinnön tähden tarvinnut juoda itseään hengiltä. Sekin on sairaus itsehankittuna, syöpä vie kesken ikää. Vai olisiko se vain lyhyen elämän kuolemansyy. Siksi ihmettelen ihmisen julmuutta käydä sotaa, tappaa ihmisiä ja tuhota kaunista maapalloa. On aika rakentaa ja aika purkaa. On aika syntyä ja aika kuolla. Kaikella on aikansa auringon alla.

Hohtokeilaturnauksen jälkeen istutaan Mamma Mariassa pitkän pöydän ääressä. Jään odottamaan A. Kiven "Die sieben Brüder":iä. Ympärilläni on parveillut joukko syntyperäänsä tietämättömiä seitsämiä veljeksiä, sakilaisia tai miksi heitä nyt kutsuisin. Hiidenkivellä istuu puutarhatonttu lukemassa. Se odottaa päivää, jolloin mustalaisakan töpeksimä noituus päättyy. Yllätys omistajalle on, että hänen kasvualustansa ei ole kuopattu Hiidenkiven juurelle.

"Soi tuulessa sävel hiljainen. On matka päättynyt. On aika jäähyväisten."

Minun matkani alkoi jouluna ja jatkuu vielä. Amaryllis kuuluu jouluun. Kasvattaa kesän kukkasipulia, lepää kukka-aihe pullistuneena kyljessä kylmässä ja pimeässä. Kun on kukkimisen aika, otetaan valoon ja lämpimään. Kevät alkaa joulusta ja syksy juhannuksesta. Vuosi ei lopu kanervan kukintaan. On vain levon aika, kun menneinä talvina lumi peitteli luonnon peiton alle nukkumaan. Matka jatkuu jäähyväisten jälkeen uudella tasolla. Päivä vain ja hetki kerrallaan mennään eteenpäin.

Kuinka sen kertoisin 17.8.2008
Pitkän hiljaisuuden jälkeen minuun otetaan yhteyttä. On sattunut ikäviä asioita suvussa. 11:sta on yksi poissa. Olen sitä ounastellut viime päivinä. On ollut henkien taistelu, unia ja umpikujia. Kuka näytti elävän kuvan koko 43 vuotta sitten alkaneesta elämäntarinasta. Ja nyt se päättyi. Pääosan esittäjä on poissa. Tulet huomenna kotiisi ja suruviesti on odottamassa. Suunnitelmat serkusten tapaamisesta maalla mummolassa ei toteutunut. Miksi, miksi ja miksi? Oliko kaikilla kiire vai Työukin ja Mummon luoma perheyhteyskö vain väljähtyi. Sinä käytit me-henkeä, kun tarkensit samannimisiä erotellessasi. Meidän Make on poissa. Hänen lähettämänsä terveiset: Tämähän on elämää.

Hyvästelen Lapponian

Lapponia on saanut uuden kodin. Lapsuuskodin ruokapöytä on samaa sarjaa muodoltaan, umpipuuta ja kaarilinjat. Lappi (lat.Lapponia) käsittää Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat sekä Kuolan niemimaan. Yksi syntyessään kultakehdon sai. Perhekuva naapurin kuninkaallisista ja toinen Lapin värikkäistä ulkoilmaihmisistä. 

En kadehti kumpaakaan. Juureni ovat kietoutuneet yhteen kuin Maariankämmekän juurakko. Mikä osa luonnossa on aatamia ja mikä eevaa. Leipoessaan ruokapöydällä, pöydänkansi rungon päällä, äiti toivoi natisematonta alustaa. Sitä ei tullut. Nyt on työpöydät tukevia, mutta leipominen on loppunut. 
Kuntokartoitus paljastaa ajanhampaan jäljet Lapponian kuluvissa osissa. Öljyän puiset käsinojat ja jalat. Irronneet liukuesteet ovat tallessa. Pitää ruuvata alkuperäiseen tarkoitukseensa. Imuri imaisi napin pölypussiin ja sieltä muistin sen pelastaa. Ompelen paikalleen. 
Ruokapöydän leipomispuolen pesin puhtaaksi taikinasta käydessäni. Puun syyt olivat kuluneet koholle ja ne muistuttivat juoksuhiekan juonteita. Lapponian uusi elämä jatkuu kuin timanttipuro korun tarinassa. Odotan sinun paluutasi ja Lapponia on poissa.

Aika on auringon kukkia auringonkukissa, jotka ovat auringolle alati uskolliset. Presidentin päätös pitää kiinni valinnastaan on esimerkki siitä, mitä tietää tahtovansa. Yhteenvetona tästä päivästä opittua. Pomo tuo paperinipun takaisin saatesanoilla: Ota sanakirja ja korjaa. Sen olen ottanut piäsnuatikoihen käskystä, enkä tule hullua hurskaammaksi. Siitä pidän kiinni, että suomalaisen omaishoitoasioista tekemä formaatti sanakirjan mukaan on: zu Hause Pflegen, Hilfe für die Helfer. Se on siinä. Siihen ei ole Helfershelfereillä mitään lisättävää. Mutta jos lisäileminen on heidän kapea-alaista työtänsä, niin lisäilkööt, mutta minä en viitsi niitä lukea enkä kuunnella. Kunnan työntekijät ovat olleet seminaareissa tympääntyneimpiä meidän aktiivien joukossa. Mutta se on heidän oma asiansa, meidän asia on olla sitoutuneita hoidettavaan, kunnes kuolema erottaa. On elettävä arvokkaasti niissä oloissa, jotka elämä antaa. On niukkuutta ja runsautta tehdä elämästä nautinto. Odotan paluutasi. Täällä kaikki hyvin, aurinkoakin.

Satoihan eilenkin ja tänään muistutettiin päivästä 14.8.1961. Silloin rakennettiin Berliinin muuri. Haet vain kesää ja aurinkoa. Sitä riittää tasapuolisesti kaikille, niin hyville kuin pahoille. Kysellään, missä on Jumala, kun sota syttyy. 90-vuotias sanoi: Raamattu on sotaisa kirja. Luki sitä ajan kulukseen vielä sen ikäisenä. Eiköhän sodat ole vallanpitäjien päämääriä. Onneksi on aurinkoista, aaltoja hyppiä huvikseen ja joku vanha kaupunki katsottavaksi. Tänään satoi ja ukkonen jyrähteli. Poikkesin kauppaan ja olen nyt Levengoodin kanssa samassa kulta- tai hopeakannassa. Aarrekartan ripustin seinälle muistutukseksi silkkitiestä. Muurahaisenpolut ja käpykankaat olivat ikiaikaiset tiet silloin ennen. Nyt kaikki rehottaa metsissäkin, jos joku ei halua pitää nurmikkona sunnuntaiaamun konekonsertiksi. Jokainen taaplaa tyylillää. Tiedätkö, kumpi pää kastetaan väripyttyyn pärekattotalkoissa? Se toinen, päällä on väliä varapäreessäkin.

12.8.2008 aurinko nousee ja laskee kesäajassa.
Kerroit päässeesi perille. Tiesin sen varmistamattakin. Nyt elämme samaa aikaa välimatkasta huolimatta. Olit luvannut lähtiessäsi maailmalle: Kirjoitan yhden kirjeen periltä. Marraskuun 16. päivä, sukulaisen löytyminen kotoa kuolleena, sinä viimeinen elossa nähnyt ennen lähtöäsi. Kirjettä ei kuulu. Lähetän muistutuksen lupaamastasi kirjeestä. Nyt on sen paikka ilmoittaa, oletko päässyt perille. Itsenäisyyspäivänä päivätty kirje uima-altaalla saapuu aikaanaan. Olin jo lakannut odottamasta. Tulee, kun apostolinkyydillä ehtii. Kotona seurattiin pommi-iskuja uutisista. Kaikki tuli lähemmäksi, kun sinä olit siellä. Tänään on poutapäivä sateiden välillä. Mitään uutta ei ole odotettavissa.

Eilinen rankkasade sai kosket virtaamaan kaupungin kaduilla. Hennalassa sadevesikaivot tukkeutuivat ja liikenteen katkaiseva tulva oli tosiasia. Elän vanhoja muistumia lähtösi jälkeen. En halunnut tulla kotiin, kun tiesin sinuun menneen. Kävelin matkalaukua kanniskellen ympäri kaupunkia. Kun vihdoin totesin sinun lentäneen kauas pois, oli kotona jälkesi kuin tulisit aamulla takaisin. Syksystä juhannukseen olit poissa. Ennen tuloasi järjestin tavarasi sängyltä pois. Tulon syy oli etelän helle ja Suomi-neidon herättämä huomio. Mustat miehet halusivat osoittaa ihastuksensa, että posket olivat ujuneet. Sadealue pyyhkäisee ylitsemme. On hyvä kun olet siellä. Yritän asettua tähän päivään. Viikon kuluttua olet jo kotonasi.

Kissa kuumalla katolla
Olet kaukana onneksi. Pidän sinulle päiväkirjaa kotimaan ilmanlaadusta. Säästä puhuminenhan on ainoa hyväksytty aihe silloin kun puhutaan. Rankka sade saapui viilentämään kuumaa kattoa. Venäjä ja Georgia jatkavat Pekingissä sotatilasta huolimatta. Kilpailijat asuvat viereisissä taloissa. Tiedän miltä tuntuu, kun diplomaattisuhteet eivät ole kunnossa naapurusten välillä. Epätietoisuus kiusaa kaukana, kun läheisiä ammutaan kovilla. Se on aina yläkerran ukko tuohtuneena. Kohta haastelee vastenmielisen mairea irvikuva viimeistä kertaa. Särähti nimitys kommentista jumalanpalveluksen lähettämisestä Tv:stä. "Jos ei teineille kelpaa, viillelkööt vaikka itseään."

Lentävällä matolla Lempäälään

Tasankojen vaivat

Lumoprinssin linna

Aamulla anivarhain
Nyt on luukut sekaisin. Tuliukko ei ole omassa osoitteessaan vaan poukkoilee joka ovella. Uteliaana katson onko Pomppulinnan poikaystävä myös hairahtunut. Asetukset ovat jotenkin sekaisin.Tarvitaan lainmuutos, että kaikki ovat osaansa tyytyväisiä, eivätkä vaineksi naapurin vihreämmän ruohon perään. Koputus. Mihinkä blogi aukeaa.

Ihmettelen blogia. Olen tuliukkosivulla ja kuitenkin niin kuin naapurin blogissa. Siksi tämä kokeilu, kummanko luukku kolahtaa. Eipä olisi ensimmäinen kerta, jos vieras mies olisi muuttanut tietämättäni osoitteeseeni. Olen utelias.

Ehdollistamisrefleksi toimii kuin rottakokeessa. Yritys - epäonnistuminen - keppiä kynsille tai moukariniskuja.
Porkkana - onnistuminen - palkitseminen. Olen oppinut läksyni.
Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Tästä minun blogini saa kuulla jatkossa.

Onnittelen itseäni! 
Sain oman blogin. Seurasin kriittistä polkua kuin aarrekarttaa. Nyt olen sateekaaren päässä. Siihen on auttanut Vilman ja Alman antamat nimet. Olisiko tämä nettipäiväkirjan koti jossakin Muumitalon ja Röllin töllin välimaastossa. Sitä pitää miettiä.
Harveneville hiuksilleni kuvaava nimi on jotakin "siilinpiikkimahanahkavälikarva" luokkaa. En oikein ymmärrä puhekielestä muuta kuin suomen sanan sieltä täältä. Pitääkö meidän tyttöjen kanssa keksiä ikioma sanasto; tunneäidinkieli. 
Laps' Suomen ällös vaihda pois, sun maatas ihanaa. Siell' leipä vieraan karvast' ois ja sana karkeaa. Näin ajattelen, kun en ymmärrä enää ilman sivistyssanakirjaa muuta kuin karkean ja halventavan kielenkäytön. Onko nettipäiväkirjan viestit lopulta vain savumerkkejä?
PS. Tänään olen oikein kovasti yrittänyt tehdä tuttavuutta Lumoprinssin kanssa. Lumo kuin Lumo -TV. Eipä paljon viehätä koko kaapelikanavat.